Millaista on lähteä maailmalle puolison työn perässä? Mitä se vaatii ja antaa? Tässä haastattelusarjassa esitellään näkökulmia näihin kysymyksiin ja matkataan maailman ympäri. Haastattelusarjan toisessa osassa haastateltavaksi istahtaa Jenna Rosenström Puolasta.
Ystäväkirjan vastaukset
Elämänmuutosten kesäkuu
Kesäkuussa 2019 Jenna Rosenströmin elämässä tapahtui muutoksia. Suomi ja sosiaalialan työt vaihtuivat Puolaan ja kotiäitiyteen, kun hän lähti mukaan miehensä työkomennukselle. Henkisesti muutto ei tuntunut niin kovin vaikealta; olihan Jennalla tarkka suunnitelma valmiina heidän perheensä elämästä Puolassa, ja lisähelpotuksena uusi asuinmaa muistutti aluksi paljon Suomea. Vai menikö kaikki sittenkään aivan niin?
Pitsiverhojen ja hapankaalin maa
Tunne Puolan ja Suomen samankaltaisuudesta hälveni jo ensimmäisten viikkojen aikana. Jennan Puola onkin kaikkea muuta kuin Suomi - se on leipomoiden tuoksua, rasvaista smetanaa ja hapankaalia. Hän kuvailee puolalaisia siisteiksi ja tyylikkäiksi ihmisiksi, jotka säilyttävät toisiinsa etäisyyden. Niin, ja pitävät lapsista ja koirista. Naapurin mummoilta voivat lapset saada yllätykseksi tikkareita tai kääretortun paloja, mutta liian tuttavalliseksi ei kannata heittäytyä:
”Täällä ei tervehditä halien eikä suudelmin. Ihmisillä on oma reviirinsä, eikä liian lähelle kannata mennä. Puolalaiset ovat todella hyväkäytöksisiä, kohteliaita ja auttavaisia, jos asiakaspalvelua ei lasketa lukuun.
Puolassa rakastetaan lihaa, makkaroita, hapankaalia, smetanaa ja suolakurkkuja. Myös alkoholi maistuu. Kerrostalojen ikkunat ovat verhoiltu valkoisilla pitsiverhoilla. Parvekkeet rönsyilevät toinen toistaan upeampia kukkaistutuksia. Marketteja on kaikkialla. Niistä voi ostaa lihaa, kasviksia, leipomotuotteita, vaatteita, posliinia, huiveja, koriste-esineitä ja oikeastaan mitä vain. Myös leipomoita on lähes joka kadunkulmassa!”
Suunnitelmista yllätyksiin
Alun tarkoista suunnitelmista huolimatta Jenna kertoo muuton sisältäneen yllätyksiä ja hallitsemattomia tekijöitä jo ennen toteutumistaan. (Asia, johon varmasti useimmat kansainvälisen muuton kokeneet voivat samaistua.) Vaikka suunnitelmat eivät aivan toteutuneetkaan, toivat niiden olemassaolo turvaa ja apua elämäntilanteessa, johon liittyi paljon epävarmuutta.
Arkea uudessa asuinmaassa on nyt takana neljä kuukautta, joiden aikana Jenna kertoo kohdanneensa kulttuurishokin vaiheita. Uuteen maahan muutto saattaa aiheuttaa valtavaa kuormitusta jo aivan arkisten asioiden hoitamisen tasolla, ja näin kävi myös Jennalle.
”Saavuttuamme tänne kaikki oli upeaa ja ihanaa ja hienoa. Kun ensihuuma oli hieman laantunut, koin jonkinlaisen lamaannuksen. Olin todella ärsyyntynyt asioiden monimutkaisuudesta ja hankaluudesta. Arkisetkin asiat tuntuivat hankalilta ja ärsyttäviltä. Olin iltaisin aivan poikki, koska tuntui siltä, että kaupassakäyntikin vei hirveän määrän energiaa.
Kerran poistuin kaupasta itkien, koska en löytänyt kaurahiutaleita. Olin aivan valmis lähtemään takaisin Suomeen, koska tuntui siltä, että elämä ei voisi jatkua ilman kaurahiutaleita!”
Uudenlainen arki
Jennan arki Puolassa poikkeaa hänelle tutusta lapsiperhearjesta Suomessa. Suurimpia muutoksia Jennan osalta on arjesta poistunut työnteko. Vaikka hän mainitsee etsivänsä töitä, kokee hän kuitenkin saaneensa Puolassa elämäänsä uudenlaista seesteisyyttä. Erityisesti aikaa on tullut lisää, sekä hänelle itselleen että perheen yhteisiä hetkiä. Ulkomailla asuminen on jo nyt vahvistanut heitä perheenä.
Päivät kietoutuvat lapsen päiväkodin, kotiaskareiden ja ystävien tapaamisen ympärille. Jennan tytär viettää viikossa 15 tuntia päiväkodissa, ja tuo aika Jennalla on asioiden hoitamiselle ja itselleen. Hoitopäivien aikana Jenna ehtii käydä esimerkiksi harrastuksissa ja kielikurssilla. Sosiaalinen elämä on Jennan mukaan Puolassa aktiivisempaa kuin hänen arjessaan Suomessa. Päiväkodin jälkeen päivät täyttyvät leikeistä lapsen kanssa, ja Jennan miehen saapuessa kotiin he yleensä suuntaavat koko perhe leikkipuistoon tai rannalle.
”Viikonloppuisin käymme ravintoloissa, tapaamme ystäviä, osallistumme erilaisiin tapahtumiin sekä käymme retkillä. Olemme asuneet täällä vasta neljä kuukautta, joten elämä tuntuu edelleen pieneltä lomamatkalta. Joka viikko löytyy jotakin ihan uuttaa ja mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.”
Puolisona ulkomaankomennukselle lähtemisen hyödyt ja haasteet
Jenna löytää asemastaan expat-puolisona sekä haasteita että hyötyjä. Hän kokee kiitollisuutta ajasta, jonka saa nyt viettää tyttärensä kanssa, sekä mahdollisuudesta ottaa aikaa myös itselleen.
Vielä Jennasta tuntuu kuitenkin toisinaan vaikealta sulatella heidän perheensä uudenlaista roolijakoa, jossa mies toimii elättäjänä. Välillä hänen mielensä pinnalle puskee ajatusmalli, joka yrittää asettaa hänelle syyllisyyttä siitä, että tytär käy osa-aikaisesti päiväkodissa, vaikka Jenna onkin kotona.
Uuden asemansa haasteisiin Jenna laskee myös huolen työllistymisestään tulevaisuudessa, jos ulkomailla vierähtääkin useampi vuosi. Puolassa omalle alalle työllistymistä vaikeuttaa kielimuuri, mutta kokemuksen kannalta hän on valmis kokeilemaan myös muita aloja.
”Tämän haluaisin merkitä CV:hen…”
Jo näiden kolmen kuukauden aikana Puola on opettanut Jennalle mukautuvaisuutta vaihteleviin tilanteisiin ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Uusi ympäristö on hionut sosiaalisia taitoja ja kommunikointi vieraalla kielellä on kehittynyt valtavasti jo pienellä aikavälillä.
”Olen oppinut sietämään nopeastikin muuttuvia tilanteita. Koko tuttavapiirini koostuu ihmisistä eri puolilta maailmaa. Kulttuurien törmäyksiä tapahtuu jatkuvasti ja olen mielestäni oppinut hallitsemaan tällaisia tilanteita melko sujuvasti.”
Ulkosuomalaisen hyvinvoiva Suomi
Jenna kertoo arvostuksensa Suomea kohtaan kasvaneen Puolaan muuton myötä. Hän pohtii, miksi lähelle on toisinaan niin vaikeaa nähdä ja oman kotimaan hienous kirkastuu vasta, kun sitä katselee etäältä. ”Olen täällä ollessani saanut hyvän muistutuksen esimerkiksi siitä kuinka upea koulu- ja päiväkotijärjestelmä meillä on. Olen entistä kiitollisempi siitä, että juuri Suomi on oma kotimaani.”
Jennan neuvot Puolaan muuttavalle
Jennan mukaan olisi ollut kannattavaa käydä uudessa kotikaupungissa jo ennen muuttoa. Ennakkovisiitin avulla he olisivat voineet välttää hätiköidyt ratkaisut esimerkiksi asunnon suhteen. Etukäteen tehty käynti olisi tuonut mahdollisuuden tutustua rauhassa alueisiin ja hahmottaa etäisyyksiä.
Puolaan muuttajaa Jenna kuitenkin neuvoo ensisijaisesti heittäytymään:
”Älä anna Puolan ja Suomen samankaltaisuuden hämätä. Voi olla helpompaa unohtaa kaurahiutaleet ja sen sijaan heittäytyä hapankaalin ja smetanan ihmeelliseen maailmaan.”
”Seuraavaksi aion…”
Seuraavaksi aion löytää itselleni työpaikan. Ulkomailla työskentely on kokemuksena sellainen, jonka haluaisin ehdottomasti kokea.
Jennan ja hänen perheensä arkea ja elämää Puolassa voi seurata hänen I Don’t Speak Polish –nimisestä blogistaan sekä Instagramista. Lämmin kiitos Jennalle haastatteluun osallistumisesta!
Kuvat: Jenna Rosenström
Mistä tässä haastatteluprojektissa onkaan kyse? Lue lisää täältä
Comments