Millaista on lähteä maailmalle puolison työn perässä? Mitä se vaatii ja antaa? Tässä haastattelusarjassa esitellään näkökulmia näihin kysymyksiin ja matkataan maailman ympäri. Haastattelusarjan kolmannessa osassa haastattelen Katariina Lensua, joka asuu viisihenkisen perheensä kanssa Sudanissa.
Ystäväkirjan vastaukset
Kiertolaisperheen äiti
Katariina Lensun ja hänen suomalais-italialaisen perheensä koti on ollut jo viisi vuotta Sudanin pääkaupunki Khartumissa, joka sijaitsee Saharan autiomaan reunalla. Katariina kutsuu itseään kiertolaisperheen äidiksi ja maailmaa hän onkin kiertänyt: perheen tie Sudaniin on käynyt Belizen ja Jamaikan kautta. Alun perin Katariina muutti ulkomaille syksyllä 1996 lähtiessään Iso-Britanniaan opiskelemaan.
Ennen kiertolaisperhe-elämää Katariina työskenteli Belgiassa kansainvälisessä naisasia-alan järjestössä. Työt jatkuivat etänä vielä Jamaikalla, mutta perheen kasvaessa Katariina on luopunut toistaiseksi työnteosta. Kotona olonsa myötä Katariina kykenee tukemaan lapsiaan, joilta muuttojen toistuvuus ja kansainvälisen kouluympäristön vaihtelevuus vaativat paljon.
“Mieheni tekee kehitysyhteistyötä. Hänen työnsä kuljettaa meitä maasta toiseen muutaman vuoden välein ja minä olen suosiolla ottanut tehtäväkseni pitää huolen siitä, että elämämme toimii mahdollisimman sujuvasti maassa kuin maassa.
Ennen kaikkea ajattelen olevani kotona lastemme tukena. Toistuvat muutot vaativat lapsilta paljon ja silloinkin kun olemme aloillamme, on lasten elämässä paljon muutoksia ja myllerrystä, sillä he käyvät kansainvälistä koulua missä porukka vaihtuu vähän väliä.”
Vehreästä Belizestä hiekanruskeaan Khartumiin
Vihreän ja rehevän Belizen jälkeen ensivaikutelma Khartumista oli Katariinan mukaan täysin vastakohtainen aiemman asuinmaan kanssa: vastassa oli betoninharmaata sekä hiekanruskeaa, ja paikka vaikutti alkuun masentavalta.
“Jossain vaiheessa aloin huomata myös muita värejä harmaan ja ruskean lomassa, mutta kyllä tietynlainen alavireinen mielikuva on säilynyt läpi kaikkien näiden vuosien. Ihan vain jo sääolot tekevät Sudanista melko haastavan asuinmaan: Khartum on aivan Saharan autiomaan reunalla ja täällä on usein yli 40 astetta lämmintä, kuumimmillaan jopa yli 50 astetta.”
Erityisesti kuluneen vuoden aikana Sudan on käynyt läpi suuria muutoksia, kun maassa tapahtui vallanvaihto. Katariina kuvailee tunnelmaa odottavaksi. Hän kertoo käyneensä läpi jonkinlaisen kulttuurishokin jokaisessa maassa, jossa hän on käynyt tai asunut. Sudanissa kuitenkin moni asia hämmästyttää yhä viiden vuoden jälkeen, mikä saa Katariinan pohtimaan, onko shokkivaihe mennyt hänellä koskaan täysin ohi tässä maassa.
Arvaamaton ja hidastempoinen arki
Khartumissa Katariinan arkiaskareet saattavat viedä huomattavasti aikaa. Ruoka on tehtävä alusta asti itse, eikä kaupoista löydy välttämättä sitä mitä hän lähti hakemaan. Puolen tunnin reissu voi muuttua ruuhkassa monta kertaa pidemmäksi. Sähköt ja vesi saattavat katketa ja internet takkuaa.
Katariina kertoo hyväksyneensä arvaamattomuuden ja epävarmuuden osaksi arkeaan:
“Alkuun odotin, että saisin elämän täällä jossain vaiheessa jotenkin valmiiksi, että pääsisin jotenkin tuntuvasti tilanteen hallintaan. Jossain vaiheessa kuitenkin muutin tietoisesti näkökantaani ja aloin herätä jokaiseen aamun valmiina ottamaan avoimin mielin vastaan sen päivän vastoinkäymiset ja yllätykset. Asennemuutos paransi elämänlaatuani huomattavasti! Enää en joudu tolaltani kun vesi on yhtäkkiä poikki tai generaattori ei toimikaan, koska oletusarvoni on se, että jotakin menee lähes joka päivä jollain tapaa pieleen.”
Kun Katariinan mies on töissä ja lapset koulussa, hän hoitaa perheen lemmikkieläimiä, käy kaupassa ja toimittaa muita juoksevia asioita. Arjen arvaamattomuudesta huolimatta Katariinan perheen arki muodostuu lapsiperheille universaalisti hyvin tutuista palasista.
“Lapset kulkevat koulubussilla kouluun ja takaisin, mutta muutaman kerran viikossa haen heidät autonkuljettajan kyydillä ja vien tallille, tai tuon pitemmän koulupäivän päälle suoraan kotiin. Iltapäivisin autan lapsia tarvittaessa läksyissä, teen ruokaa ja valmistan samalla seuraavan päivän lounaita kouluun vietäväksi.”
Perheen viikonloput sujuvat rennosti perheen kesken. He tapaavat ystäviä, käyvät uimassa koulun altaalla ja nauttivat yhdessäolosta. Katariina kuvailee perhettään tiiviiksi porukaksi, joka viihtyy hyvin yhdessä. Omalla ajallaan Katariina kirjoittaa Edustusrouvan päiväkirja –nimistä blogiaan ja tekee välillä myös muita kirjoitushommia.
Muuttoajatuksen verkkaista kypsyttelyä
Katariinalle on tärkeää sulatella lähdön ajatusta pitkään, mielellään jopa useamman vuoden ennen varsinaista muuttoa maasta toiseen. Tällä hetkellä Katariina ja hänen perheensä elävät jännittäviä aikoja, sillä heidän seuraava asuinmaansa seviää lähiviikkoina. Mielensisäistä muuttoprosessia Katariina on käynyt läpi jo muutaman vuoden, ja nyt hän kuvailee oloaan innostuneeksi ja vähän kauhistuneeksi.
Vaikka Katariinalla on jo melkoisesti kokemusta kansainvälisistä muutoista, hän myöntää silti stressaavansa ja huolehtivansa. “Toivoisin osaavani olla alussa uudessa maassa vähän rennompi ja luottaa siihen, että asiat järjestyvät ajallaan.”
”Tämän haluaisin merkitä CV:hen…”
Ulkomaankomennuksilla oppii valtavasti asioita, ja Katariina kokeekin maailmalla asuttujen vuosien ja kansainvälisten muuttojen antaneen hänelle paljon. Hän on oppinut sopeutuvaisuutta uusissa ja haastavissakin ympäristöissä, ja hän kokee olevansa kirjaimellisesti kotonaan monikulttuurisissa yhteisöissä. Viimeisen yhdentoista vuoden ajan Katariina on myös toiminut useamman ihmisen työnantajana ja palkanlaskijana. Kotiavusta on arjen helpotuksen lisäksi myös suuri vastuu, sillä kysymys läheisiksi muuttuneiden ihmisten elämän järjestymisestä ja hyvinvoinnista painaa erityisesti uuden muuton lähestyessä.
“Jokainen maa on kasvattanut ja opettanut omalla tavallaan”
Katariinan mukaan jokainen hänen asuinmaistaan on opettanut hänelle jotakin. Jamaikalta mukaan jäi kärsivällisyyttä ja ymmärrystä toisenlaisesta aikakäsityksestä. Vaikeiden elämänkohtaloiden kohtaaminen on kasvattanut hänessä halun pyrkiä jakamaan omasta onnestaan. “On onnenkauppaa, mihin kukin meistä syntyy.”
Belize ja edustustilaisuuksissa miehen kanssa kulkeminen puolestaan kirkastivat Katariinalle, että hänelle tärkeintä on arvioida arvonimien sijaan ihmisiä sen perusteella, miten he suhtautuvat muihin ihmisiin ja eläimiin.
“Sudanissa olen oppinut enemmän kuin missään muualla niin ikään itsestäni kuin maailmastakin, niin paljon, etten tässä pysty kuin vain ihan raapaisemaan pintaa. Olen täällä ymmärtänyt sen, että maailman ongelmat ovat meidän kaikkien ongelmiamme, olivat ne sitten lähellä tai kaukana. Vastuuta ei voi kantaa vain kansallisella tasolla vaan se on meidän kaikkien kannettava kansainvälisesti, oli sitten puhe nälänhädästä, sodista, ilmastonlämpenemisestä, köyhyydestä tai mistä hyvänsä. Läheisten kautta olen täällä oppinut, että hyvinkin vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta voi elämästä löytää onnea ja iloa. Olen oppinut olemaan valittamatta turhasta, löytämään asioiden hyvät puolet, nauramaan vastoinkäymisille.“
Sudanissa tapahtuneet poliittiset muutokset ovat kasvattaneet Katariinan stressinsietokykyä. Esimerkiksi viime kevään ja kesän suuret myllerrykset ja evakuointikokemukset ovat uusin oppi, jota hän käsittelee vieläkin.
Ulkomaankomennukselle puolison roolissa lähtemisen haasteet ja hyödyt
Katariinan mukaan puolison roolista tekee haastavaa se, miten asemasta itsessään ei löydy raameja elämälle uudessa maassa, vaan ne on rakennettava alusta asti itse. “Olen kuitenkin kiitollinen siitä, että puolison rooli on pakottanut minut löytämään oman arvoni ihmisenä ilman sellaisia ulkoisia määrittäviä tekijöitä kuten työpaikka. Ajattelen saaneeni näiden kokemusten myötä aika varhain kiinni siitä mikä elämässä minulle on oikeasti tärkeää.” Katariina kokee myös kiitollisuutta siitä, että hänellä on mahdollisuus konkreettisesti tukea lapsiaan ja olla kotona heitä varten.
Tiivistä ja kiireetöntä perhe-elämää
Katariina pohtii, että kiertolaiselämä on tehnyt heidän perheestään erityisen läheisen. Sudanissa ei ole liikaa harrastusmahdollisuuksia tai tekemistä, minkä ansiosta perheen tulee vietettyä hyvin paljon aikaa yhdessä.
“Länsimaissa minulla pistää silmään se kiire mikä tuntuu kuuluvan sikäläiseen elämäntapaan. On minusta jotenkin hassua miten esimerkiksi Suomessa ihmisillä on käytössään erilaisia laitteita ja palveluita, joiden tarkoitus on helpottaa elämää ja antaa aikaa. Esimerkkinä nyt vaikkapa astianpesukone. Mutta sen sijaan, että nautittaisiin vapaasta ajasta se kuluu kiirehtien milloin minnekin. Olen kiitollinen, ettemme me ole niin kiireisiä, että osaamme ihan olla vain.”
Katariinan neuvo Sudaniin muuttavalle
Kuinka Katariina neuvoisi Sudaniin muuttavaa?
“Älä tunne tarvetta esittää, että kaikki on hyvin ja sopeutuminen sujuu kuin leikkiä vain, vaan rohkene jakaa myös vaikeita tunteita ja ajatuksia muiden kanssa. Uskalla olla oma itsesi, kerro mitä sinulle todella kuuluu ja tulet varmasti löytämään hyvinkin paljon kaikupohjaa! Älä toisaalta jää liikaa kiinni valittamiseen, koska siitä näkökulmasta on vaikea saada kiinni kaikista niistä pienistä hyvistä jutuista, mitä elämään täällä parhaimmillaan kuuluu. “
Katariinan arkea Sudanissa voi seurata hänen Edustusrouvan päiväkirja -blogistaan. Lämmin kiitos Katariinalle haastatteluun osallistumisesta!
Kuvat: Katariina Lensu
Mistä tässä haastatteluprojektissa onkaan kyse? Lue lisää täältä
Aiemmat osat:
2. EXPAT-PUOLISON NÄKÖKULMA: JENNA ROSENSTRÖMIN PUOLA
תגובות