top of page
Search
Writer's pictureElina U.

YSTÄVÄKIRJA - MINUN SIVUNI


Lapsena rakastin ystäväkirjoja. Minulla oli niitä useita ja vaihtelimme niitä hartaasti kavereidemme kanssa. Edustusrouvan päiväkirja -blogin Kata lähetti minulle ulkosuomalaisten blogeissa kiertäneen ystäväkirja-haasteen ja totta kai osallistun!





Bloginimeni tarina


Kun muutto Kiinaan alkoi varmistua, tiesin heti haluavani kirjoittaa seikkailustamme. Erityisesti vanhat kirjeet ovat aina kiehtoneet minua ja siksi päätin, että alanpa kirjoittaa kirjeitä Shanghaista. (Vieläkin mietin, minne isoisoäitini kirjelaatikko mahtoi päätyä. Amerikan kirjeet, sotakirjeet, kaikki. No, minun kirjeeni ovat nyt netissä.)


Perusjuttuja


Siviilisäätyni: Naimisissa


Asumismuotoni: Asumme kerrostalossa Shanghaissa espanjalaisvaikutteisella compoudilla. Kotimme on alueemme mittapuulla melko pieni: vain kolme makuuhuonetta ja 225 neliötä. Minusta kyllä tuntuu, että tuohon mittaukseen on otettu mukaan ulkoseinät ja pavekekin. (Kurkistus kotiimme täällä)


Ammattini: Juuri nyt minulla ei ole varsinaista ammattia, sillä olen komennuksemme ajan kotiäitinä. Koulutukseltani olen filosofian maisteri pääaineenani kirjallisuustiede ja sivuaineena viestintä. Toimin Shanghain Suomi-koulussa johtavana opettajana, mutta en ole kuitenkaan opettaja ammatiltani.


Työpaikka: Teen kirjoitusprojektejani kotoa käsin.


Kiinalainen horoskooppini: Käärme. Se ei oikeastaan sano minulle mitään, mutta länsimaiset luonnehoroskoopit ovat salainen paheeni. Olen vesimies.


Harrastukset: Kirjoittaminen, jooga, tanssi, kuntosalilla käynti.





Syvällistä


Periaatteet: Tasa-arvo, suvaitsevaisuus, lempeys. En hyväksy rasismia.


Maailmankatsomukseni: Maailmankatsomuksessani on vaikutteita sieltä täältä, eikä minulla ole mitään yhtä, tarkkarajaista maailmankatsomusta. Olen kristitty, joten katsomukseeni mahtuu mukaan kristinuskon vaikutteita, mutta myös jonkinlaista modernia mytologiaa.


Pohdin: Juuri nyt ensi kesänä koittava paluumuutto pohdituttaa paljon, vaikka samaan aikaan yritänkin keskittyä aikaan ja elämään täällä. Pohdin ja mietin asioita usein aivan liikaa.


Vihaan: Valta-asetelmien väärinkäyttöä. Epätietoisuuden tunnetta tärkeissä asioissa.


Halveksin: Populismia ja vihapuhetta. Kapeakatseisuutta.


Pyrin: Pitämään elämän eri osa-alueet tasapainossa. (Kaikki pikkulapsiarkea elävät tietävät, miten helppoa se toisinaan on.)


Rakastan: Perhettäni ja ihania ihmisiä elämässäni. Iltoja, jotka venyvät koska keskustelut ovat liian mielenkiintoisia ja laseihin kaadetaan vielä vähän viiniä, sillä kukaan ei malta lähteä kotiin. Kirjoittamista, hyvää ruokaa, liikuntaa.


Haaveilen eniten: Saavani kirjani valmiiksi ja totta kai myös siitä, että se jonain päivänä julkaistaisiin.


Tarvitsen: Läheisiä ihmisiäni. Toisinaan yksinoloa ja latautumista. Aamuisin kahvia. Ystävällisyyttä.


Pelkään: Hämähäkkejä. Etelä-Carolinassa asuminen oli tosin tehokas siedätyshoito tähän, ja olen päässyt melko hyvin yli tästä aiemmin minut täysin lamaannuttaneesta pelostani. SC:ssa rappukäytävämme oli syksyllä hämähäkkien peittämä (oikeasti, tätä ongelmaa ratkottiin monien työntekijöiden voimin) ja noita inhoja kahdeksanjalkaisia ryömi meille sisään oven alta. Muistan, miten seisoin paniikissa raid-pullo kädessä useat kerrat, mutta varsinkin ollessani yksin kotona minun vain pakko käydä pelkojani päin. Varsinkin kun tyttäreni ryömi lattialla ja söi kaiken mitä käsiinsä sai. Nykyään voin jopa olla samassa tilassa hämähäkin kanssa ja ulkona vain noteeraan ne.


Kaipaan: Jatkuva kaipaus taitaa olla ulkomailla asumisen hinta. Kaipaan jatkuvasti jotakin: ihmisiä, paikkoja, aikoja.


Murehdin: Töiden löytämistä kun palaamme Suomeen. Lasten asettautumista muutosten keskellä.


Kerään: En taida kerätä mitään tai ostele kovin helposti, mutta olen perso kauniille asioille ja hyville kirjoille.




Lempi-


Värini: Tällä hetkellä vihreän eri sävyt kiehtovat. Erityisesti tummanvihreä.


Vuodenaika: Lämpimät kesäillat, mielellään jo pimentyneet. Talven kanssa en ole kovinkaan hyvä.


Eläin: Norsu


Kirja: Jennifer Egan: Aika suuri hämäys


Elokuva: Onpa paha kysymys! Hiljaiset sillat on yksi suosikkielokuvistani. Pidän Tarantinon tuotannosta. Gone Girl on jäänyt pyskologisista trillereistä mieleen, Vettä elefanteille -leffa taas on takuuvarma hyvän mielen elokuva. Välillä on kivaa taas katsoa taiteellisempia elokuvia; katsoin juuri Roman, enkä aluksi pitänyt siitä ollenkaan. Pari viikkoa katsomisen jälkeen haluaisin kuitenkin palata sen äärelle. Nykyään taidan katsoa sarjoja enemmän kuin elokuvia. Esimerkiksi Breaking Bad ja Mad Men ovat mielestäni parhaita sarjoja koskaan.


Musiikkilaji: En ole ollenkaan lajiuskollinen! Lempi artistini taitaa olla Lana Del Rey ja koti-ikävissäni kuuntelen Scandinavian Music Groupia. Välillä kuuntelen rokkia ja esimerkiksi kuntosalilla R&B:tä. Salsa-sävelet alkavat välittömästi tanssittaa. Kun haluan keskittyä valitsen jotakin klassista.


Numero: Numerologia ei ole oikein minun juttuni, mutta varmaan kahdeksan.


Asia minussa: Ehkäpä ystävällisyys ja sosiaalisuus. En tuomitse ketään helposti, se on mielestäni hyvä asia.


Ruoka: Sushi, hotpot


Juoma: Vihreä tee, sitruunalla maustettu soodavesi, prosecco


Lomakohde: Suomesta käsin minusta on ihanaa käydä Tallinnassa. Aina joka kerta hämmästelen, miten yhden venematkan päässä on ihanan keskieurooppalainen tunnelma. Niin helppoa, eikä tarvitse lentää. Muuten vastaan ehkä Charleston - SC.


Tuoksu: Lapsuudenkotini liinavaatekaapin tuoksu


Kasvi: Palmu, pioni, syreeni.


Säätila: No se lämmin kesäilta, kun ei ole enää paahtavan kuuma, mutta yhä niin lämmin, ettei tarvitse pitkähihaista.


Tapa viettää vapaailta: Varmaan rento ilta ystävien kanssa jonkun kotona. Syödään porukalla, istutaan iltaa ja lapsetkin saavat vähän valvoa leikkien tai elokuvan parissa.





Kysymyksiä


Pidätkö tytöistä vai pojista? Tosi kummallinen ja hassu kysymys :D En arvota ihmisiä sukupuolen mukaan. Varsinkaan lapsia, jos tässä heihin viitataan? Ymmärsinköhän tätä nyt oikein.


Onko sinulla salaisuuksia? Kaikilla varmasti on.


Onko sinulla valkolakkia? Kyllä.


Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys? 17-vuotiaana otettu napakoru. Se oli mielestäni cooleinta ikinä. :D Parikymppisenä otin kolibritatuoinnin. Olen pelännyt, että milloin kyllästyn siihen, mutta oikeastaan pidän siitä yhä todella paljon. En suunnittele ottavani silti enempää tatuointeja.


Mitä tilaat baarissa? Jos viinivalikoimaan ei ole luottamista, tilaan ihan vain olutta. Sol-olutta tai Coronaa limellä.


Poltatko tupakkaa? En.


Omistatko eläimiä? Meille muutti pari kuukautta sitten kultakaloja. Olen jo pitkään haaveillut kissasta.


Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä? Minulla on aivan superihania, tärkeitä ja rakkaita ystäviä sekä täällä maailmalla että koti-Suomessa. Kaikilla heillä on todella tärkeä paikka sydämessäni. (Anteeksi siirappisuus, mutta ystävistäni puhuessani mikään ei ole liikaa.)


Mitä muuttaisit itsessäsi? Olen joskus liian kiltti, myös silloin, kun ei tarvitsisi. Haluaisin oppia ripauksen röyhkeyttä. Olisi kivaa olla myös rohkeampi.


Kerro jotakin siitä kun...


Olit kymmenen vuotta nuorempi

Olin juuri aloittanut yliopisto-opintoni. Asuimme mieheni kanssa Tampereen keskustassa ihanan vanhan tiilitalon asunnossa, jossa oli syvät ikkunalaudat. Me olimme juuri ottaneet koiran ja minä työskentelin opintojen ohella vaatemyyjänä. Juhlimme usein viikonloppuisin ja minä käytin joskus päässäni klipseillä kiinnitettäviä hiustenpidennyksiä. :D


Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla

No tämä on tapahtunut todennäköisesti ystäväni Tiinan kanssa, sillä taidamme nauraa yhdessä jollekin melkein päivittäin. Ainakin pari päivää sitten sain hänet viimeksi nauramaan, kun tulin häntä vastaan yrittäessäni polkea poikani polkupyörällä ja nauroin itsekin niin paljon, että meinasin kaatua. (Minun oli kuljetettava pyörä koululle, mutta kyllästyin taluttamaan. Ilman muuta silloin kannattaa yrittää polkea 7-vuotiaille tarkoitetulla pyörällä.)


Joku kehuu sinua taitavaksi

Kärsin vähän huijarisyndroomasta, joten usein ensimmäinen ajatukseni on, että minua kehutaan jonkin väärinkäsityksen vuoksi. Olen pääsemässä tästä aika hyvin eroon ja saanut lisää itseluottamusta monella saralla. Nykyään osaan jo kiittää ilman tuota outoa huijaritunnetta, jopa uskoa, että kehujan sanat saattavat pitää paikkansa.


Teet itsellesi lounasta

Lämmitän joko eilisen päivällisen jämiä tai teen itselleni munakkaan. Ruuan kotiin tilaaminen on täällä myös turhankin helppoa.


Sinulla viimeksi oli kotoisa olo

Eilen illalla, kun tavarat olivat paikoillaan, laitoin kynttilöitä palamaan ja tein iltajoogan olohuoneessa.


Lausut kehuja

Minusta on ihanaa kehua muita, eikä minulla ole tähän mitään kynnystä. Aivan sillä amerikkalaisella täysin tuntemattomien kehumisen tasolla en siis ole, mutta jos näen hyvää muissa, sanon sen varmasti.


Viimeksi luit jotakin syvällistä

Riippuu siitä, mikä lasketaan syvälliseksi. Tällä hetkellä minulla on meneillään Tara Westoverin Educated, joka ainakin herättää paljon ajatuksia.


Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi

Isäni kirjoitti tuon kappaleen lempibiisikseen, kun olin lapsi ja pyysin häntä täyttämään sivun ystäväkirjastani. Suomalaisena isänpäivänä kuuntelin tuota kappaletta ja podin koti-ikävää.


Kiitos Katalle haasteesta! Oli hauskaa palata lapsuuden tunnelmiin ja täyttää ystäväkirjaa. Haastan mukaan Vihreän saaren emännän Irlannista, Diplomaattirouvan Maputosta, Petran Turkista ja Tiinan naapurista (me muuten tarvitsisimme tänne englanninkielisen aikuisten ystäväkirjan, vai mitä?).



Terkuin,

Elina

314 views0 comments

Recent Posts

See All

KOTONA

Комментарии


bottom of page