Moi,
Muutaman kerran kirjeideni monologimaisuus on rikkoutunut ja olen saanut postilaatikkooni vastauspostia. Miten hauskaa ja jännittävää! Osa näistä viesteistä on tullut naisilta, jotka ovat olleet keskellä juuri liikkeelle vierähtänyttä komennusprosessia puolison roolissa. Heidän ajatuksensa sieltä muuttolaatikoiden ja viisumikiemuroiden keskeltä ovat olleet minulle niin kovin tuttuja: tauolle jäävän työidentiteetin kanssa kipuilua, jännitystä tulevasta, innostusta horisontissa häämöttävästä seikkailusta.
Olemme kirjoittaneet toisillemme uuteen maahan sopeutumisesta, peloista (entäs lapset, mistä löytää ystäviä, miten ulkomaankeikka vaikuttaa parisuhteeseen, entäs minä itse ja uusi asemani exapat-puolisona) ja käytännön asioista. Olen neuvonut minkä olen osannut ja oppinut itse heiltä. Yhteen kysymykseen minulla ei ole ollut valitettavasti vastausta: minulla ei ole ollut antaa yhtään lukuvinkkiä koskien juuri expat-puolisoja. Osaan kyllä vinkata kiinnostavista tutkimuksista koskien expat-puolisoiden sopeutumista ja kulttuurista identiteettiä, mutta kuka haluaa tavata tilastoja juuri silloin kun oma elämä on täydellisen muutoksen partaalla. Missä ovat vinkit ja vertaiskokemukset? Tämä on vähän hämmentävää, sillä työkomennukselle työntekijän roolissa lähtijöille vastaavaa kirjallisuutta löytyy kyllä (ja toki tästä kirjallisuudesta löytyy vinkkejä sopeutumiseen myös puolisoille), mutta suoraan puolisolle suunnattua kirjallisuutta en ole juurikaan löytänyt muutamaa Amazonin englanninkielistä e-kirjaa lukuun ottamatta. Puolisoiden sopeutumattomuus on yleisin ulkomaankomennusten epäonnistumisen syy, joten kyllähän sitä luulisi, että myös meille löytyisi omia matkaoppaita.
Niinpä ryhdyin tuumasta toimeen ja kokeilumielessä selasin internettiä. Melko laihojen hakutulosten perusteella tutustuin lopulta kahteen expat-komennuksia käsittelevään kirjaan. Molemmat ovat englankielisiä e-kirjoja, joista toisen luin Storytelista ja toisen ostin Amazonista.
Marina Seisenberg: Expat the Easy Way (2015)
Tässä kirjassa on hyvin paljon ulkomaankomennuksiin liittyvää tilastotietoa vuodelta 2015. Jopa niin paljon, että meinasin lopettaa lukemisen heti alkuunsa. Osa kirjan vinkeistä tuntui minusta itsestään selviltä ja turhilta, enkä ollut aivan varma miten ne valmentavat ulkomaankomennukselle. "Kyllä kyllä, mutta missä ovat kaikki selviytymisvinkit?", minä mietin lukiessani. Esimerkiksi vinkit matkustusasiakirjojen säilyttämisestä käsimatkatavaroissa ovat minusta enemmänkin neuvoja lentomatkailuun kuin komennukselle lähtöön.
Kirjasta löytyy kuitenkin myös erittäin kelvollisia vinkkejä. Sellainen on ehdottomasti esimerkiksi ”sano kaikille kutsuille alkuun kyllä”. Juuri niinhän vain löytää ne omat ihmisensä uudesta maasta. Ei minustakaan tullut Amerikan vuotenamme parhaita kavereita kaikkien Super Moms of the South –ryhmän jäsenten kanssa (haha tiedän, olen kuulunut tämän nimiseen kerhoon), mutta puistotreffeille ja MNO*-iltoihin kannatti osallistua, sillä sieltä löysin ne omat hengenheimolaiseni. Nyt Shanghaissa olen myös reippaasti mennyt mukaan mm. koulun vanhempainyhdistyksen tapahtumiin, vaikka en aina olisi jaksanut. Ja niin joukosta on taas löytynyt mahtavia tuttavuuksia.
Maria Seisenbergin parhaisiin teeseihin kuuluu mielestäni muistutus siitä, että expatit ovat vieraana kohdemaassa. Muista kunnioitus. Kysele, ole kiinnostunut ja hienovarainen. Pidin myös hänen ajatuksestaan traditioiden mukana kuljettamisesta ja siitä, miten esimerkiksi perheen omat perinteet voivat muodostaa lapsille juuret silloinkin, kun asuinmaat vaihtuvat. Seisenberg nostaa esiin myös paluumuuttoprosessin yllättävän mutkikkuuden, mihin on mielestäni tärkeää varautua jo komennusprosessin alkuvaiheista lähtien. Olisinpa itse tehnyt niin viime komennuksellamme.
Kirjassa oli siis hyödyllisiä vinkkejä ja näkökulmia, mutta myös paljon itsestään selvää sisältöä ja vanhoja tilastoja. Lukiessani minulle tuli väistämättä mieleen ajatus, että kirjaan oli yritetty kasata niin perusteellisesti kaikki mahdollinen, että se lipsui liioittelun yksityiskohtaisuuden puolelle ja samaan aikaan jätti tärkeitä osa-alueita hyvin pinnallisiksi. Expat-puolisoille oli suunnattu yksi oma lukunsa, kuten tämän tyyppisessä kirjallisuudessa usein on tapana.
*MNO= Mom's Night Out, arvatkaa kuinka kauan kesti ennen kuin selvitin lyhenteen
Lana Wimmer, Tanya Arler: Unpack: A Guide to Life as an Expat Spouse (2017)
Jos kaipasin selviytymisvinkkejä ja vertaiskokemuksia, niin tässä niitä nyt on, kahden expat-puolison kynästä. Mielestäni kirjan parasta antia ovat värikkäät esimerkkitarinat, ”from those who have been there”, esimerkiksi asunnonetsintäreissulta tai siitä hetkestä, kun ensimmäistä kertaa esittelee itsensä juhlissa expat-puolisona ja joutuu hämmennyksen valtaan. Kirjassa on hyödyllisiä vinkkejä niin asuinalueen valinnasta, kompromisseista kuin kimuranteista päätöksistä pakkaamisen suhteen. Unpack: A guide to Life as an Expat Spouse opastaa uuden expat-puolison koko komennusprosessin kaaren halki: alkuhässäkän läpi kohdemaahan ja ensimmäisiin päiviin, komennusvuosiin ja kotiinpaluuseen.
Kirja käsittelee muuttoon liittyviä tunteita lämpimästi ja realistisesti, mikä on mielestäni aivan mahtavaa. Varsinkin ensimmäistä kertaa ulkomaille muuttavana voi yllättyä täysin uuden maan ja aseman aiheuttamasta tunneskaalasta, jäähyväisistä, kulttuurishokista ja identiteettikriisistä. Sitä saattaa päätyä itkemään yksin oudon kokolattiamattoasunnon lattialla ja katumaan koko lähtöpäätöstä, jos ei prosessoi tapahtumia vaan kuvittelee, että kulttuurishokki ei ole omalla kohdalla mahdollinen (täysin hypoteettinen tilanne vuodelta 2015...). ”Sano jäähyväiset kunnolla, käytä aikasi mieluummin tyttöjen iltaan kuin turhien tavaroiden lajitteluun”, kirja neuvoo. Viisaita sanoja.
”Embarking on the expat journey involves your entire family, it’s a group effort and tears of a mysterious origin are par for the course. At some point each family member will have a moment requiring support to get them trough.”
Kirjassa käydään läpi koko perheen sopeutumisprosessia ja korostetaan sitä, miten tärkeää jokaisen on saada käydä kaikki tunteet läpi. Tunteiden käsittelyn lisäksi tässä kirjassa on myös oikeasti tarpeellisia käytännön vinkkejä esimerkiksi siihen, että miten tullaan tyhjään asuntoon vieraassa maassa. Kirjasta löytyy käteviä listoja siitä, mitä alkuun tarvitsee, jos lukija ei muuttomyllerryksen keskellä jaksa ajatella kaikkea.
Läpi kirjan toistuu myös tärkeä teema: lähtöpäätöstä on harkittava tarkkaan ja jos/kun sen tekee, siihen on sitouduttava itse tehtynä ratkaisuna. Muuten tilanne menee hyvin hankalaksi siinä vaiheessa, kun ensimmäiset vaikeudet uudessa maassa ilmaantuvat. Juttelin eräänä aamuna koululla tutun äidin kanssa, joka koki miehensä ”huijanneen” hänet Kiinaan ja häntä kadutti, sillä arki ei vastannutkaan kuvitelmia. Juuri tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että päätös lähteä tulee omasta halusta, eikä vain toisen tahdosta. On myös hyvä muistaa, että työssä käyvällä on erilainen sopeutumisprosessi kuin puolisoviisumin haltijalla ja kuten kirjassa todetaan, ei kukaan ymmärrä tilannettasi yhtä hyvin kuin toinen expat-puoliso.
Summauksena: Expat the Easy Way jätti minut hieman kylmäksi, mutta Unpack: A Guide to Life as an Expat Spouse on mielestäni lukemisen arvoinen. Amazonista ladattavan e-kirjan hintakaan ei ole päätä huimaava 7,43 dollaria. Miinusta annan kuitenkin kirjan sisältämästä oletuksesta, että nainen on automaattisesti se mukana matkustava puoliso ja mies työssäkävijä. Olen usein miettinyt, kuinka ärsyttävältä tämän asetelman täytyykään tuntua niistä monista miehistä, jotka seuraavat puolisoaan maailmalle.
Mielelläni lukisin lisää vastaavia opuksia, eli vinkkaa ihmeessä, jos sinulla on mielessä aiheeseen liittyvä kirja. Laitetaan vinkit kiertoon!
Tärkein kirjeenvaihdoissa antamani valmistautumisvinkki on kuitenkin verkostoituminen esimerkiksi Facebookin ja blogien kautta. Mikä helpotus onkaan, jos voi vaihtaa ajatuksia jonkun kanssa, joka tietää kokemuksesta mitä käy parhaillaan läpi. Esimerkiksi Ulkosuomalaisten blogit- facebook-ryhmästä löytyy pitkä lista ulkosuomalaisten blogeja ympäri maailmaa. Ja miten mahtavaa onkaan, että aiheesta etsitään luettavaa, sillä mitä monipuolisemman kuvan komennusprosessista ja kohdemaasta muodostaa jo ennen reissuun lähtöä, sitä sujuvampaa asettuminen on.
Terveisiä kaamosvalojen keskeltä,
Elina
Comments