*Tulet löytämään täältä tästä joka viikko yhden Kiina-kuvan. Viikon Kiina-kuvissa kerron kuvaan liittyvän pienen tarinan, tai kirjoitan jostain kiinalaisesta eteeni osuneesta yksityiskohdasta tai ilmiöstä. Viikoittaiset kuvat tulet löytämään oman Kirjeet-valikosta "Kiina-kuvat" -kategorian alta.
Ensimmäinen itse ottamani Kiina-kuva on napattu puolittain salaa Shanghain keskustan sivukujalta, jota reunustavat suojellut, kaupungin historiasta kertovat rakennukset. Huomaan pitäväni tässä kaupungissa eniten juuri niistä asioista, joita ei ole raivattu pilvenpiirtäjien tieltä.
Oli asunnonhakureissumme viimeinen päivä, meillä oli jo neuvottelut asunnosta meneillään, eikä alueella ollut enempää meitä kiinnostavia kohteita. Koska viikon työt oli tehty, päätti aivan mahtavaksi tyypiksi osoittautunut eräs asuntoasioissamme auttanut henkilö viedä meidät sightseeing-kierrokselle. Kutsutaan tätä henkilöä vaikka Katyksi. Ryystimme jäälattejamme ja ihailimme vanhoja taloja, kuuntelimme ravintolavinkkejä ja otimme vastaan mielenkiinnolla kaikki tiedonmurut tulevasta kotikaupungistamme. Olimme väsyneitä, mutta tyytyväisiä viikon lopputulokseen.
Sitten tapahtui jotain, helteen laiskistama tunnelma muuttui.
Katy alkoi hihittää ja kaivoi kännykkänsä salamannopeasti esiin. Edessämme oleva katu oli suljettu keltaisilla teipeillä, ja joka puolella oli suuria mikrofoneja, kuvausvälineitä ja meikkaajia puuterihuiskut käsissään. Jostain syystä meidän kohdallamme keltaisia teippejä laskettiin, ja me pääsimme kävelemään puuteroitavana istuvan harmaapaitaisen miehen vierestä. Miehellä oli paksut ja kiiltävät mustat hiukset, jotka oli leikattu kuin nuorella Nick Carterilla konsanaan. Hän vilkaisi meitä hieman hymyillen, ja Katy nappasi hänestä kuvan, sitten kiihdytti salamyhkäisesti askeleitaan.
Katy supisi, että kyseinen harmaapaita on yksi Kiinan kuuluisimpia filmitähtiä ja että Herra Filmitähden tapaaminen oli iso ja jännittävä juttu. Yritin päästä tilanteesta kärryille: Filmitähti oli kuulemma syntyisin Taiwanista ja että hänen fanisivustonsa mukaan hän olisi 184cm pitkä, mutta epäilimme sen olevan reilusti yläkanttiin. Kuulemma kaikki kiinalaiset tunnistaisivat hänet.
Kohta meidän oli käännyttävä takaisin, sillä edessämme oleva tie oli tilkitty umpeen autoilla. Tämä merkitsi sitä, että meidän olisi kuljettava uudelleen Filmitähden ohi. Katy sanoi, ettei kehtaa enää ottaa hänestä kuvaa, vaikka olisi kyllä halunnut kovasti toisenkin kuvan. Minä tarjouduin ottamaan hänelle kuvan Filmitähdestä, sillä olenhan länsimaalainen turisti ja kaiken nolouden voi laittaa tämän faktan piikkiin. Niinpä lähestyimme uudelleen kohtaa, jossa näimme filmitähden. Pidin kameraa laukaisuvalmiina. Ylpeänä oveluudestani esitin ottavani selfieitä, mutta kamerani olikin oikeasti käännetty toiseen suuntaan. Voisin ehkä harkita paparazzin hommia. Mieheni kulki perässämme päätään pudistellen.
Harmiksemme Filmitähti oli kuitenkin jo työn touhussa kauempana kujalla, enkä saanut tilanteesta tätä kuvaa parempaa räpsäisyä. (Filmitähti ei ole tuo sinipaitainen mies, joten taidan olla sittenkin paparazzina keskinkertainen, ellen jopa huono.)
Katy oli kuitenkin innoissaan tapahtumista ja jakoi kuvan välittömästi kavereilleen. Hänen puhelimeensa alkoi tulvia viestejä taukoamatta. "En voi uskoa, että kuljit hänen ohitseen!", viesteissä sanottiin. Häntä nauratti.
"Pidätkö sinä hänen elokuvistaan?", minä kysyin.
"Enpä juuri. Ne ovat kaikki samanlaisia."
Nauroimme molemmat.
Herra filmitähti jatkoi kuvauksiaan Shanghain sivukujilla, täysin tietämättömänä siitä, että oli juuri piristänyt raukeaa iltapäiväämme. Ja että elokuviensa lisäksi hän on nyt suomalaisnaisen yhden blogikirjoituksen päähenkilö.
Comments