top of page
Search
Writer's pictureElina U.

EXPAT VAI MAAHANMUUTTAJA?




Hei taas,


Ystäväni esitti minulle yllättävän kysymyksen.

”Miten sinä määrittelet sanan expat?”

Hölmistyin. Olin aivan, että miten niin miten määrittelen sanan expat, totta kai sillä tarkoitetaan ulkomaille lähetettyä työntekijää. Sitä se tarkoittaa minun arjessani, enkä ole miettinyt sanaa yhtään sen enempää. Sitten luin ystäväni vinkkaaman The Guardianin artikkelin parin vuoden takaa ja ymmärsin, että sanan käyttö on paljon levinneempää ja monimuotoisempaa arkikielessä kuin olin kuvitellut. Ei yhtään niin yksiselitteistä, vaikka olin pitänyt asiaa itsestään selvänä. Minun oli pakko myöntää, että saattaisin joutua kyseenalaistamaan määritelmäni. (Eikö olekin aina inhottavaa, välttämätöntä, mielenkiintoista ja kutkuttavaa kun näin välillä käy?) Aloin ymmärtämään syyt ystäväni kysymykselle.


The Guardianin jutun otsikko kysyy, että ”Why are white people expats when the rest of us are immigrants?” ja siihen kiteytyykin koko jutun pääajatus. Guardianin rivejä lukiessani minulle selvisi, että viaton ja usein viljelemä arkikieleni sana liittyy myös valtarakenteisiin ja ylläpitää niitä erottelemalla ulkomaille asumaan saapuvia ihmisiä. Juttu selvittää, miten expat-sanaa käytetään ulkomaille muuttavista ihmisistä, mutta sillä kuitenkin viitataan usein länsimaisiin (valkoihoisiin), korkeasti koulutettuihin henkilöihin, kun taas esimerkiksi Filippiineiltä ulkomaille lähtenyt siivooja ei saa samaa statusta, vaan on toisille siirtolainen tai maahanmuuttaja. Auts, eli sana ei taidakaan olla niin itsestään selvän ongelmaton, mitä olin tähän päivään asti ajatellut.


Expat-sana on luonnollisesti ollut vahvasti läsnä arjessani viime aikoina. Asun kansainvälisessä expat-yhteisössä, selailen mielelläni expat-blogeja, osallistuin ennen lähtöä mieheni kanssa expat-valmennukseen sekä graduaiheenikin liippaa niin läheltä tätä termiä, että törmään siihen tuon tuosta tutkimuskirjallisuutta kahlatessani. Yritysten sopimuskielessä sanalla on selkeä merkitys, samoin selailemassani kirjallisuudessa termi määritellään pääsääntöisesti lähetettynä työntekijänä. Mutta sitten ystäväni kysymyksen myötä kuvioihin astui tämä toinenkin puoli, artikkelin esittämät toiset lähestymistavat, joita en voi tuosta vain sivuuttaa. Päätin, että minun on pureuduttava aiheeseen lisää, jotta voisin muodostaa oman näkökulmani.


Kysyin asiaa tietysti Googlelta. Kirjoitin hakukenttään ”Who is an expat?”.

Ensimmäisten hakutulosten joukosta löytämäni Expatinfodesk ilmoittaa expatriaattien olevan henkilöitä, jotka muuttavat kotimaansa ulkopuolelle ajatuksenaan palata jonain päivänä. Sivuston määritelmä ei kuitenkaan mainitse termin arvottavasta latauksesta. Hmm. Tavallaan siis niin, kuin minäkin olen tuon termin ymmärtänyt. Wikipedia puolestaan määrittelee termille kolme käyttötarkoistusta: väliaikaisesti tai pysyvästi kotimaansa ulkopuolella asuvat henkilöt, työelämän erikoistuneet ammattilaiset, jotka lähtevät töihin ulkomaille lähetetysti tai itsenäisesti. Samassa artikkelissa mainitaan, että historian havinassa sanaa on käytetty myös kuvaamaan maanpakolaisia. Wikipedia vilauttaa myös määritelmää, joka muistuttaa hyvin paljon omaani, mutta kutsuu tätä ryhmää nimellä ”business expatriates”. Mutta jos expat on ulkomaille muuttava henkilö, niin mitä eroa termillä on maahanmuuttajaan?


Laajimman näkökulman expat vs. maahanmuuttaja -asetelmasta löydän BBC:n artikkelista, jonka on kirjoittanut Kieran Nash. Hän esittää tärkeän kysymyksen: millä perustein luokittelemme maiden rajoja ylittäviä henkilöitä? Vastauksena kysymykseen hänen artikkelissaan nousee esille ennen kaikkea ulkomaille lähdön motiivi. Lähdetäänkö matkaan esimerkiksi vaihtoehtojen vähyyden vuoksi vai vapaaehtoisena elämäntapavalintana. Lähdetäänkö rajatuksi ajaksi suorittamaan tehtävää vai tarkoituksena asettua maahan lopullisesti? Nash haastattelee jutussaan useita asiantuntijoita, jotka ovat keskenään hyvinkin eri mieltä termin "oikeasta merkityksestä". Vaikka ristiriitaisuus hämmentää lisää, se tuntuu myös helpottavalta. Jos ei ole olemassa täysin oikeaa tai väärää määritelmää, niin ehkä minäkään en ole sitten voinut olla aivan metsässä expat-sanan käyttötarkoituksineni.


Jatkoimme ystäväni kanssa aiheesta mielenkiintoista keskustelua Facebook-ryhmässä, juttu polveili ja molempien mielikuva termistä laajentui ajatusten vaihdon myötä. Tulimme yhdessä tulokseen, että kyseessä taitaa olla yksi niistä termeistä, jotka vaativat käyttäjältään määrittelyä.


Miksi minä en sitten vain käytä termiä maahanmuuttaja myös esimerkiksi meidän perheestä, vaan puhun jatkuvasti expateista? Miksi käytän sanoja kuten expat-puoliso tai expat-yhteisö, miksi en käytä itsestäni sanaa maahanmuuttajapuoliso tai identifioidu maahanmuuttajaksi? Entä haluanko korostaa sanalla sen tuomaa tiettyä statusta, johon Guardianinkin juttu viittaa?


Mielestäni expattien (viittaan nyt taas niihin yritysten ulkomaille lähettämiin työntekijöihin) ja maahanmuuttajien erottelu on sen vuoksi perusteltua, että heidän asemansa, identiteettinsä ja sopeutumisprosessinsa uudessa kulttuurissa ovat hyvin erilaisia keskenään. Expatriaattien elämäntapaa leimaa väliaikaisuus ja asuinmaiden vaihtuvuus, kun taas maahanmuuttaja on tullut uuteen maahan jäädäkseen. Tämä vaikuttaa sopeutumisen syvyyteen, sillä jos tiedossa on uusi lähtö, ei todellista adaptaatiota uuteen kulttuuriin välttämättä edes ehdi tapahtua. Kuten kuka tahansa maahanmuuttaja, ovat expat-puolisot hyvin omillaan uudessa maassa. Mutta toisin kuin maahanmuuttajan, määrittelee heidän maassa olonsa passiin leimattu puolisostatus. Tämä vaikuttaa moneen asiaan. Esimerkiksi siihen, että työlupaa pitää hakea monissa maissa erikseen monimutkaisen lupaviidakon syövereistä, tai sitten työssäkäyvän työ on niin aikaavievää ja intensiivistä, että oma työskentely etenkin perheellisenä on mahdotonta. Heidän viisuminsa status määrittelee heidän uuden elämäntilanteensa ja asettavat heidät aivan uudenlaisen identiteettiprosessin eteen, joka kotiinpaluun tai uuden relokaation kautta alkaa jälleen alusta.


Olisi suorastaan valehtelua väittää, että olemme maahanmuuttajia, sillä emme me ole lopullisesti muuttamassa Kiinaan. Tavallaan olemme vain vierailijoita.



Jos olisimme muuttamassa Kiinaan kokonaan, olisi esimerkiksi sopeutumisprosessi varmasti täysin erilainen ja syvempi. Väliakaisella statuksella se jää varmasti pinnallisemmaksi "oikeaan kiinalaiseen kulttuuriin" kuin jos muuttaisimme kokonaan tai tarkoituksemme olisi olla täällä esimerkiksi viisi vuotta.


Vastaus kysymykseen, että haluanko korostaa sanan käytöllä tiettyä sosioekonomista asemaa, on ehdottoman kielteinen. Minä käytän sanaa, koska hahmotan sillä omaa viiteryhmääni ja olen tottunut käyttämään sanaa omissa expat-ympyröissäni, joissa kaikki kokevat sanan merkityksen samoin. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä arvottaa ketään sanaa käyttäessäni, vaan täällä yhteisössäni sana "expat" on yhtä latautumaton kuin vaikka "koululainen". Mikä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei sanaa tarvitsisi kyseenalaistaa. Aion käyttää sitä myös jatkossa kuvatessani ulkomailla työn vuoksi väliaikaisesti asuvia henkilöitä perheineen, mutta kuitenkin kontekstin mukaan ja harkitummin.


Meinasin ensin kirjoittaa, että en tiedä olenko oikeutettu sanomaan, että en ole törmännyt Guardianin kuvaamaan ilmiöön, sillä ainakin näin kansainvälisessä ympäristössä ajatuskin expattien jaottelusta kansallisuuden tai ulkoisten seikkojen perusteella tuntuu absurdilta. Sitten kuitenkin muistelen Amerikkaa ja sitä myllerrystä, jota maa kävi läpi asuessamme siellä, meksikolaisperheiden järkyttävää ahdinkoa ja ymmärrän, että nämä ilmiöt todella ovat olemassa ja että ei ole ollenkaan ongelmatonta käyttää näitä sanoja. Siirtolainen, expat, maahanmuuttaja. Arvolatausta ja sanojen sisältämiä oikeuksia ei voi kieltää ja suorastaan hävettää, että en meinannut niitä ensin kuplastani käsin tunnistaa. Ilman muuta tunnistan etuoikeuteni Suomen passin kantajana ja sen, miten sellaiset asiat, joita minun on vaikea edes kuvitella, ovat toiselle arkipivää.


Mielestäni expateista on ihan ok puhua tietyissä käyttöympäristöissä, mutta tarpeen mukaan on tärkeää avata keskustelukumppanille, että mitä juuri minä tarkoitan tällä sanalla. Kuten jo mainitsin, on minun näkökulmastani maahanmuuttajien ja expat-termin eroteltu käyttö myös perusteltua kun kyse on esimerkiksi kokemusmaailmojen kuvaamisesta ja maassa oleskelun väliaikaisuudesta/pysyvyydestä.


Kerro ihmeessä, että miten sinä käsität ja koet expatin ja maahanmuuttajan välisen eron. Minusta olisi todella mielenkiintoista kuulla erilaisista käyttötarkoituksista ja perusteista niiden taustalla, sillä kuten huomattua, tämän arkisen sanan käyttö ei ole todellakaan yksiselitteistä kuin kuvittelin. Vai mitä tuumit?


Terveisiä syksyisestä Shanghaista,

Elina

452 views2 comments

Recent Posts

See All

KOTONA

2 Comments


Elina U.
Elina U.
Oct 16, 2018

Kiitos Pauliina! Tuo toiseuden näkökulma on muuten tärkeä ja on hyvä, että maahanmuuttaja-sanan mielleyhtymiä alettaisiin purkamaan ja laajentamaan. Minäkin olen vähän provosoidakseni käyttänyt itsestäni maahanmuuttaja-sanaa eräässä keskustelussa, jossa keskustelukumppani puhui hyvin hanakasti "niistä mamuista". ;) Vaikka olen silti sitä mieltä, että minun on valheellista kutsua itseäni maahanmuuttajaksi, sillä pysyvästi maahan muuttavan sopeutumisprosessi on niin paljon syvempi ja monimuotoisempi, että en tiedä niistä haasteista mitään.

Like

Pauliina
Pauliina
Oct 15, 2018

Silmiä avaavaa pohdintaa! Itse olen käyttänyt expat-termiä myös itsestäni / miehestäni, joka taas kokee, ettei ole expat, kaska asumme Sveitsissä pysyvästi, ja työsopimuksemme ovat paikallisia. Tässä mielessä olemme siis maahanmuuttajia. Jos taas käytän sitä sanaa, moni reagoi, ettettehän nyt TE ole maahanmuuttajia, vaan „muut“. Maahanmuuttaja-sanaan liittyykin usein vahva toiseuden näkökulma. Välillä käytänkin sanaa itsestäni tietoisesti, sillä haluan tehdä näkyväksi sitä tapaa, jolla miellämme maahanmuuttajuuden.

Like
bottom of page